Ylimmän kerroksen ikkunassa on kauniit verhot, siellä minä voisin asua. Asuisin siellä pojan kanssa joka saisi minut tuntumaan tytöltä. Minulla olisi lähetystorilta löytynyt mekko joka kuitenkin olisi aivan oikean kokoinen ja minä osaisin asustaa sen tilanteeseen sopivasti ja tehdä tofusta ruokaa. Ja minä ja se poika kävisimme yhdessä kaupassa lauantaiaamupäivinä ja näyttäisimme hedelmätiskin kahden puolen seisoessammekin siltä että silmämme sanovat jotakin minkä vain meidän korvamme kuulevat, eikä meillä olisi sohvaa eikä sen edessä matalaa pöytää eikä sillä iltapäivälehteä eikä sen välissä karhukirjettä.
Ja ennen kuin jatkan kaivamista minä venyttelen väsynyttä selkääni ja lämpimikseni hieron veren sotkemia kämmeniäni ja vilkaisen vielä kerran ylimmän kerroksen ikkunaan, siinä on kauniit verhot, siellä minä voisin asua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Tykkään!
Lähetä kommentti