Ohdakkeet, ohdakkeet

I

Mistä voi tietää, mitä oikeasti haluaa? Luulen, että ihmiset, jotka tekevät mitä haluavat, eivät koskaan pysähdy liian pitkäksi aikaa miettimään, haluavatko sitä oikeasti. Ja juuri siihen liian pitkän ajan alarajalle paikantuu ero kahden ihan eri lailla elävän ja ajattelevan ihmisryhmän välillä. Sama koskee oikeastaan kaikkea varmana olemista. Olen aivan varma siitä, että varma voi olla vain asioista, joita ei ole ehtinyt, jaksanut, viitsinyt, raaskinut tai huomannut kyseenalaistaa.

Kerran yritin selittää tätä yhdelle ystävälle ja häkellyin kun hän ymmärsi heti. Teimme yhdessä listat asioista, joista varmasti tiedämme pitävämme. Vai olikohan se "haluavamme" tai "toivovamme"? Joka tapauksessa listasta tuli lyhyt ja melko omituinen. Omassani ei tainnut olla ainuttakaan kohtaa, jonka haluaisin sanoa ääneen. Yksi kerrallaan putosivat pois ja leijailivat ylösalaiseen avaruuteen kaikki ne asiat, joiden nyt ainakin olisin luullut kuuluvan joukkoon.

II

Vähän liian humalassa vai vähän liian selvänä?
Paljon rakasta rihkamaa vai vähän tyylikkäitä tavaroita?
Rohkeus olla raukka vai rohkeus olla... no, rohkea?
Turhan tyly vai liian lauhkea?
Alleviivaus vai ylikävely?
Liaani vai liukumäki?

III

Kunhan halusin käyttää sanaa hereä.